Sivu on muuttanut uuteen osoitteeseen

Ansku BCN

Sunday, March 30, 2014

Musiikkia metrotunnelissa

Isosiskolla oli tänään hänen ensimmäinen pianokonserttinsa, tavallaan!

Kansainvälistä Maria Canals musiikkikilpailua vietetään Barcelonassa nyt jo 70. kertaa. Alunperin kilpailu oli vain pianolle, mutta vuonna 1964 otettiin mukaan myös muut soittimet. 70 vuoden aikana kilpailussa on ollut mukana yli 7000 kilpailijaa yli 100 maasta, ja voittajalistalla näyttää olevan yksi suomalainenkin (Marko Hilpo voitti vuonna 2010 kolmannen palkinnon ja erikoispalkinnon parhaasta Albenizin esityksestä).

Kilpailuun liittyen ja sen ajan löytyy Barcelonasta pianoja, joita yleisö voi soittaa. Olimme sopineet Isosiskon piano-opettajan kanssa treffit sunnuntaiaamuksi Diagonalin metroaseman flyygelille. Isosiskoa vähän ujostutti, mutta onneksi sunnuntaiaamuisin on rauhallista eikä kuulijoita ollut paljon. Nelikätisesti soittaminen lievitti jännitystä ja sen jälkeen tytsy uskalsi jo soittaa muutamia ralleja yksinkin. Hienosti meni, äiti oli taas ylpeydestä soikeana!






Labels: , ,

Friday, March 28, 2014

12 vuotta - Mihin ihmeeseen se hupeni??

12 vuotta sitten Helsingissä oli aurinkoinen kevätpäivä, pari plus-astetta ja liukkaat kadut. Olin töissä aamupäivän ja alkuillasta nousimme poikaystävän kanssa täyteen lastatun auton kanssa lauttaan, joka vei meidät Saksaan. Ajelimme yhden pysähdyksen taktiikalla La Graveen, josta jatkoimme muutaman päivän päästä kohti uutta elämää ja arkea Ranskassa.

Lähdöstä kuluneet 12 vuotta jakautuvat kahteen osaan, seitsemään vuoteen Ranskassa ja viiteen Espanjassa.

Ranskanvuodet tuntuvat jo kaukaisilta. Aika tuntui silloin ihan loputtoman pitkältä, mutta nyt muistan lähinnä ne hyvät jutut sieltä. Nopeastihan se aika meni!


Seitsemässä vuodessa ehti tapahtua monenlaista. Muutimme ensimmäistä kertaa poikaystävän kanssa samalle paikkakunnalle, yhteen asumaan ja menimme heti pian naimisiin. Olimme siinä 25 ikävuoden molemmin puolin nuoria, ihan kakaroita. Kohta minusta tuli äiti, ja kahden vuoden päästä tuli toinenkin vauva. Aloitin yliopisto-opinnot ja myöhemmin keskeytin ne. Olin toisinaan töissä, enimmäkseen kuitenkin kotona lasten kanssa. Tutustuin moniin uusiin mukaviin ihmisiin, mutta olin itseltäni kovasti hukassa. Olin hetkittäin yltiöpäisen onnellinen, mutta toisinaan myös masentuneempi kuin koskaan. Halusin Suomeen, tai johonkin vaan pois. Oli päiviä ja viikkoja, jolloin olin päivät yksin pikkukylässämme vauvojen kanssa ja näin ulkoillessa vain lehmiä. Joskus kävin elokuvissa, ja yhden kerran konsertissa.

Muuttokuorma lähdössä kohti etelää, likanaama vartioi tavaroita

Ennen muuttoa Ranskasta Espanjaan tuumailin blogissa näin:
Minä taas en ole täältä paikkaani löytänyt, enkä usko että tulen suuresti tätä elämää kaipaamaan. Toki ihmisiä tulee kova ikävä, maisemia ja "tuttuutta ja helppoutta". Olemme eläneet upean ajanjakson täällä, kun lapset ovat olleet pieniä. Onhan maaseudulla asumisessa puolensa. Perheenä meillä on täällä ollut tosi hyvä olla, mutta minä olen elänyt koko ajan vain odottaen jotakin muuta. Jotakin tekemistä.

Odotan kaupunkiasumisen hyviä puolia: ihmisten näkemistä, kahviloissa istuskelua, "kulttuuririennoissa" juoksemista, leikkipuistoissa käymistä... Siis muutakin kuin kotona istumista ja kirjan lukemista. Aion etsiä jonkun lastenhoitajan, jotta vähän pääsisin ihmisten ilmoille välillä. Ja että pääsisimme Sampan kanssa joskus kahdestaan jonnekin. Kunhan kieli alkaa sujua haluaisin löytää työn, josta oikeasti pidän (jossa saan pitää kopisevia korkokenkiä :)).

Muutto Espanjaan oli kuin olisi taivaaseen päässyt. Ihmisiä! Tekemistä! Ravintoloita! Ei lehmiä! Otin ensimmäisistä vuosista todellakin kaiken irti: Asuimme keskellä ihanaa kaupunkia, lapset eivät enää olleet ihan vauvoja, taloudellinen tilannekin oli ok. Shoppailin alussa ihan luvattoman paljon, otin kaiken takaisin niistä maaseudulla lökäpöksyissä vietetyistä vuosista. Kävimme ulkona syömässä ihan jatkuvasti. Pääsimme jopa Sampan kanssa kahdestaan johonkin, oi ihmettä.


Nyt on elämä tasaantunut liiankin tavalliseksi. Aamulla menemme töihin ja kouluun ja illalla tulemme kotiin. Samaa arkea viikosta toiseen, joka kulminoituu siihen, että joka viikko syödään pasta carbonaraa tai kasviskeittoa, kun ei mielikuvitus muuhun taivu työpäivän jälkeen. Asuntolainaa maksellaan hissukseen ja ollaan kaikinpuolin keskiluokkaisia. Viikonloppuisin onneksi olemme aktiivisia, ja meillä on kivoja kavereita, joden kanssa touhuilla erilaisia juttuja. Oma tapa elää ja olla on löytynyt.

Joskus mielessä pyörii, että pitäisiköhän vaihtaa taas maisemaa. Barcelona on edelleen suosikkikaupunkini, mutta kun on levoton sielu... Muutama mahdollisuus muuttaa olisi ollut, mutta ei mitään niin houkuttelevaa, että olisimme valmiita repimään lapset koulustaan ja kavereistaan ja luopumaan aurinkoisesta Espanjasta. Yritän hillitä jalkojen sutimista ja jatkuvaa haikailua, mutta vaikeaa se ajoittain on. Sampan työ ja lasten koulu pitävät nyt täällä, ja ainahan on olemassa lomat ja reissut.

Niin, ja mistä muistan tarkan päivämäärän tämän retken aloittamiselle? Kihlasormuksessani, joka kulkee aina mukanani, lukee 28.3.2002. Kippis sille!

Labels: , ,

Wednesday, March 26, 2014

Babèlia - kirjoja & kahvia


Töiden jälkeen kahvittelua kaverin kanssa. Babèlia on kahvila, mutta myös käytettyjen kirjojen kauppa, josta löytyy kirjoja niin englanniksi, espanjaksi kuin katalaaniksi, ties vaikka muillakin kielillä. Kahvi on halpaa ja tunnelma mukava.



Kauppa/kahvila löytyy osoitteesta Villarroel 27. Vaikka kuvasta voisi toisin päätellä oli paikka aivan täpösen täynnä sinne mennessämme, satuimme kai paikalle naapuruston kahvitteluaikaan. Istuimme vieruskumppaneiden kanssa kylki kyljessä, mutta eipä sitä siinä rupatellessa huomannut. Eihän meillä mitään salaisuuksia ollut, joten mitä siitä, jos muut kuulee!

Labels: , , ,

Tuesday, March 25, 2014

Salmiakkia ja Lontoota


Näiden parissa kulunee tämän viikon illat. Ihastuin niin Rutherfurdin New York -kirjaan, että hankin lukemiseksi Londoninkin. Yli tuhannessa sivussa menee varmasti ainakin tämä viikko, ja onnekseni saan samalla vedellä salmiakkia. Parvekkeella tarkenisi lueskella, jos sen vain jaksaisin siivota...

Lentoliput toukokuun A-luokan reissuun (ilman miehiä, ilman lapsia) Lontoossa on ostettu, majoituskin löytyi. Jospa tämän kirjan avulla saisin joitain knoppitietoja, joilla brassailla tytöille, hahaa.

Labels: ,

Monday, March 24, 2014

Kevätsipuleiden aika (Calçotada)

Taas on ahmittu vuoden annos kevätsipuleita, calçoteja. Jokakeväinen herkku on parasta katalonialaista ruokaperinnettä: lempeänmakuiset sipulit ovat taivaallisen hyviä juuri hiillokselta saapuneina, romesco-kastikkeeseen dippailtuna. Essu tulee tarpeeseen, samoin hanskat, syöminen on nokista ja sotkuista.



Calçotit grillataan avotulella. Meillä oli myös paistettuja artisokkia sekä erilaisia lihoja, jotka eivät kyllä enää masuun mahtuneet.


Amatööri ei saanut viiniä juotua paikallisten malliin, parhaimmat kaatoivat viiniä suuhun käsivarsi suorana.



Musta osa kuoritaan pois ja jäljelle jää puhtaanvalkoinen sipuli. Ainakin teoriassa, nokea on oikeasti ihan joka puolella.


Vuonna 2010 kävimme näköjään ensimmäisen kerran calçotadassa, niin se aika kuluu... Vielä silloin suurta herkkua oli crema catalana, nyt on raja ja yliannostus saavutettu!

Labels: ,

Sunday, March 23, 2014

Unkarilainen lounas

Meillä on kavereiden kanssa eräänlainen ruokapiiri: järjestämme kansainvälisiä lounaita. Lounaalla on teemana maa, josta joku meistä on kotoisin, ja muiden pitää valmistaa jotain maalle tyypillistä ruokaa. Meillä on ollut jo italialainen lounas, sekä kerran lounas, jolle jokainen toi oman maansa ruoka-annoksen, ja nyt oli vuorossa unkarilainen ruokakulttuuri. Haasteellinen tehtävä, sillä ainakaan minä en tiennyt unkarilaisesta ruoasta muuta kuin gulassin ja paprikat. Haastavuutta lisää myös se, että ruoan jälkeen valitaan voittaja-annos eli joku on toisia parempi kokki.

Vinkkejä antoi mm. tämä Buzzfeedin lista. Tarjolla oli gulassia, palacsinta-lettuja, pörkölt-muhennosta, rantótt sajt -paistettua juustoa, rakott krumpli -peruna-liha-muna-juustopaistosta... Lisäksi oli erilaisia juustoja, leipää, leikkeleitä ja tietysti juomia.


Päätin vasta hetkeä ennen lounaan alkamista mennä mukaan (hiihtosesonki, suunnitelmien teko viikonlopuille on aika mahdotonta), joten en ehtinyt kokata itse mitään. Niinpä menin unkarilaiseen Paprika Gourmet -deliin ja pyysin kaupantätiä myymään minulle jotain oikein hyvää perusunkarilaista herkkua. Ostin tosi hyvää pastramia, ja täti ehdotti, että sivelen siivut paprikasinapilla ja teen rullia. Ostin myös pullon unkarilaista valkoviiniä sekä lettujen päälle suklaa-konjakki-kirsikkahilloa ja paprikahilloketta.


Voittaja-annokset: paprika-makkarasoosi ja paistetut juustot. Kokit olivat Makedoniasta ja Puolasta.


Suhteellisen tuhti herkku: paksun juustokerroksen alta löytyi makkaraa, kananmunia ja perunaa kermakastikkeessa.


Monenlaista lettua oli tarjolla erilaisin täyttein.


Kuivin suin ei tarvinut olla, ja oluenjuojille oli myös olutta.

Seuraavaksi taitaa olla saksalaisen lounaan vuoro tai mahdollisesti suomalaisen. Siinäpä sitä onkin kavereille haastetta keksiä suomalaisia ruoka-annoksia. Lihapullia, lohta, pullaa... Ja paljon pottuja!

Labels: ,

Saturday, March 22, 2014

Perkussiospektaakkeli lapsille (ja aikuisille)

Pikavinkki lapsiperheille: CaixaForumissa, siellä taikasuihkulähteen kulmilla, on vielä huomenna sekä ensi viikonloppuna (lauantai ja sunnuntai) tosi kiva "konsertti": Miniatures - Kimbala. Kurkatkaapas Youtubesta mistä on kyse (en saa jostain syystä videota näkymään täällä): https://www.youtube.com/watch?v=elghz_qsgwM.

Rummuttelua, rytmiä ja ihan mahdottoman nopeita käsiä, aikuinenkin tykkää. Ihan fiiliksissä olen, suosittelen!


Labels: , ,

Barcelonan parhaimmat ramenit

Menipäs viikko nopeasti! Kaikenlaista pientä säätöä on ollut, ja sääkin oli puoleen väliin viikkoa asti ihana. Nyt on harmaahkoa taas.

Olen käynyt useammankin kerran ulkona syömässä tällä viikolla. Lounaat ja dinnerit ovat paras tapa tavata ystäviä, ja olen nyt yrittänyt vähän skarpata sosiaalisen elämän suhteen. Sohva on ollut liian houkutteleva koko talven ja kuulumisten vaihto on tapahtunut lähinnä WhatsAppilla ja Facebookilla.


Eräänä iltana menimme kavereiden kanssa iltapalalle yhteen Barcelonan suosituimpaan ramen-keittoravintolaan, Ramen Ya-Hiroon. Tämä pikkuruinen ravintola on saanut hyviä arvosteluja ja se on ilmeisen suosittu, sillä varttia ennen paikan avautumista jono oli jo parikymmentä metriä pitkä. Me pääsimme istumaan pienelle terassilla ja siitä seurasimme, kuinka jotkut jonottivat koko ruokailumme ajan, eli yli tunnin. Parhaimpana suosituksena kuitenkin kävi japanilaisen ystävämme sana, hän suositteli paikkaa kovasti.

Jos joku ei tiedä niin ramen on nuudelikeitto, jossa on maukas, vahva liemi. Ilmeisesti ramen on muodissa tällä hetkellä, ainakin ystäväpiirissäni kaikki haluavat nyt ramenia.


Hinnat olivat kohtuulliset ja palvelu nopeaa. Ja kun ruoka ja seurakin olivat hyvää niin eihän mukavaan iltaan muuta tarvita.


Minä otin merellisen ramen-keiton, mutta keliaakikkona jätin nuudelit pois ja otin niiden sijaan riisiä. Tytöt ottivat Cha-su don riisiannokset ja gyoza-nyyttejä, maistoin niitä vähän ja nekin olivat ihania.


Ja harjoittelimme japania...

Osoite on Carrer de Girona 164. Tsekkaa netistä aukioloajat ja mene hyvä ihminen ajoissa, jonoa riittää!

Labels: ,

Tuesday, March 18, 2014

Liikaa kuvia Alhambrasta


Vielä paluu Andalusiaan, tällä kertaa Alhambraan. Tämä postaus on aiheuttanut vähän päänvaivaa: tästä Espanjan suosituimmasta nähtävyydestä löytyy netistä tietoa vaikka kuinka paljon, joten mitäpä minä niitä toistelemaan, ja lisäksi otimme siellä kuvia niin paljon, ettei niitä kukaan jaksa katsoa läpi.

Lyhyesti siis: Alhambra on valtava, upea palatsialue Granadassa, ja se kuuluu UNESCO:n maailmanperintöluetteloon. Alue koostuu neljästä osasta: vanhimmasta osasta Alcazabasta, vanhasta kuninkaanlinnasta (Casa Real Vieja), uudesta kuninkaanlinnasta (Casa Real Nueva) sekä Generalifesta, kesäpalatsista, jonka ympärillä on näin talvisinkin kauniit puutarhat. Alhambrasta on hyvät näköalat ympärillä levittyvään Granadan kaupunkiin sekä myös Sierra Nevadan lumihuippuisille vuorille.

Jos suunnittelet vierailua Alhambraan niin muista ostaa pääsylippu ajoissa esimerkiksi netistä, ilman sitä et pääse sisälle. Kävijämäärä on rajattu ja sinun pitää valita haluatko vierailla Alhambrassa aamu- vai iltapäivällä. Lipussa on myös aika, jolloin pääset Palacio Nazariesiin, johon ehdottomasti kannattaa tutustua. Mukaan kannattaa varata ennen kaikkea hyvät kengät, alue on laaja. Myös evästä ja juotavaa kannattaa varata mukaan, ainakaan tähän aikaan vuodesta siellä ei oikein ollut kahviloita valittavaksi asti.

Alla muutamia satunnaisia kuvia aurinkoisesta päivästämme Alhambrassa.



























Labels: , ,