Vielä kerran: hiihtelyä Pyreneillä

Kauden viimeiset hiihtelyt ovat nyt minun osaltani takana. Muu perhe lähtee vielä Semana Santana (=pääsiäisviikolla) muutamaksi päiväksi mäkeen mikäli lunta on silloin vielä jäljellä, se nimittäin sulaa näillä keleillä todella nopeasti.

Tämä päivä oli sään puolesta täydellinen, tai kuten meidän lapset sanovat hoonolla soomella: perfektinen. Lunta oli Masellassa vielä paljon, osa siitä tosin torstaisen hiekkamyrskyn vuoksi oranssia ja se myös muuttui sohjoksi iltapäivän puolella. Viimeisistä laskuista olisi kuka tahansa mutapainin ystävä nauttinut... Ja väkeä oli todella vähän, oli kuin hiihtokeskus olisi hylätty. Kausi alkaa olla ohi.

Tytsyt alkavat olla jo itsenäisiä laskijoita. He saavat monot jalkaan itse ja jaksavat kantaa kamansa ala-asemalle. Viime kerralla jätimme heidät yhden laskun ajaksi yksin perherinteisiin ja hyvin meni. Isosisko on parempi hiihtäjä kuin minä, ainakin nopeampi ja pikkusiskokin on saanut varmuutta otteisiin. 

Saimme laskea lojotella ihan rauhassa, ei tarvinut jonottaa mihinkään. Oli kaunista. Hississä kuuntelimme lintujen laulua, sitä ei kaupungissa kuule.

Ala-asemalla ei ollut aamulla ketään, vaikka emme edes olleet erityisen ajoissa. 

Ei ne hissit kuitenkaan ihan turhaan pyörineet, oli siellä toki jokunen muukin. Alue on vain niin iso, että sinne hukkuu isompikin porukka. Masellassa oli myös jotkut lasten pujottelukisat ja sen ympärillä oli vähän kuhinaa.

Tämä terassi on aina ihan täynnä, tänään ei.

Meillä oli omat eväät mukana, mutta kävimme myös perinteisillä lettukahveilla.

Myös juomatauko pidettiin ja otettiin samalla aurinkoa. Tänään olimme muistaneet laittaa rutkasti aurinkovoidetta ja vältettiin viime kerran punanenäkatastrofi.

Parkkipaikalla oli jo kevät pitkällä ja kukkasia tienpientareella. Lämmintä oli parisenkymmentä astetta.

Ja eväät maistuivat viiden tunnin sohjossa laskemisen jälkeen taivaalliselle. 

Oli mukava kauden viimeinen hiihtoreissu, jäi hyvät fiilikset. Nyt saa meidän varustevastaava putsata ja fiksata mun kamat ja laittaa ne jonnekin odottelemaan ensi talvea ja uusia mäkiä!