Haastatteluni Lontoon blogissa

Käykääpäs kurkkaamassa Suklaata ja kahvia -blogia! Siellä esitellään ulkosuomalaisia bloggareita ja tänään siellä on minun haastatteluni!

Olen kovasti tykännyt lukea näitä ulkosuomalaisten haastatteluja. Monella tavalla me olemme päätyneet ulkomaille asumaan! Osa on lähtenyt opiskelemaan ja jäänyt sille tielle, osa on löytänyt ulkomaalaisen rakkaan, osa on lähtenyt työn perään. Monenlaisia tarinoita, tästä linkistä löytyvät kaikki haastattelut!

Tässä vielä itse haastattelu:

---

Näin Ansku kertoo itsestään ja blogistaan

 

Olen Ansku ja asun Barcelonassa, Espanjassa suomalaisen mieheni ja kahden lapseni kanssa.

Blogini on nimeltään Barcelonan koti (http://barcelonankoti.blogspot.com). Vanhemmat jutut löytyvät vanhan blogin puolelta (http://barcelonani.blogspot.com). Blogannut olen vuodesta 2004, alkuvuosien tekstitkin ovat tallessa, mutta salasanan takana :). 

Blogissani kerron lähinnä tekemistämme reissuista ja jonkin verran myös arkisesta elämästämme. Minusta piti tulla matkailun ammattilainen, mutta tulikin harrastelija, ja matkustelu on aina läsnä elämässämme, tavalla tai toisella. Olemme koko perhe innokkaita vuorilla kulkijoita ja niinpä blogistani löytyy paljon kuvia luonnosta ja maisemista.  Muutenkin olemme aktiivinen porukka, tykkäämme touhuta ja rymytä uusissa paikoissa. Rakastan ruokaa ja elämän pieniä nautintoja, ja blogissani on myös toisinaan gluteenittomia ruokaohjeita ja ravintolavinkkejä. Kuljen lähes aina kameran kanssa ja yritän panostaa kauniisiin ja hyvälaatuisiin kuviin. Kuvat kertovat aina enemmän kuin tuhat sanaa :)

 

Minne menit ensimmäisellä ulkomaanmatkallasi ja mitä siitä jäi mieleen?

Me emme matkustelleet paljon, kun olin lapsi. Olimme pienituloinen, nelilapsinen perhe pienessä lappilaisessa kylässä ja jo reissut mummolaan olivat iso juttu. Etelä-Suomessa kävimme vuosittain sukulaisten luona, sekä tietysti 80-luvun tapaan autoreissuilla Pohjois-Norjassa ja ”rasvareissuilla” Ruotsissa. Ensimmäinen ulkomaan matka siis tehtiin varmaan Datsunilla Norjaan ja joltain näistä reissuista jäi mieleen valtava lammaslauma, joka tukki tien.

 

Matkustelitko paljon lapsena ja teini-ikäisenä?

En todellakaan, mutta tiesin koko ajan, että vielä joskus minä matkustan, ja paljon. Kylässämme oli tehdas, jossa kävi paljon taiteilijoita ympäri maailmaa, ja sitä kautta kiinnostus maailmaa kohtaan kasvoi suureksi. Karttakirjoista etsin, että missä on Etelä-Korea ja missä Englanti. Teini-iässä teimme muutaman luokkaretken, Tukholmassa taisimme käydä.

Oletko asunut missään muussa maassa kuin Suomessa ja nykyisessä asuinmaassasi? 

Ensimmäinen pidempi ulkomaan reissu suuntautui Keniaan, jonne lähdin muutamaksi kuukaudeksi opiskelijavaihtoon. Keräsimme siellä kaverin kanssa materiaalia opinnäytetyöhön ja tutustuimme Kenian maaseudun sosiaalisiin ongelmiin. Tämä reissu oli rankka sekä fyysisesti että henkisesti, mutta silloin puri matkakärpänen ihan kunnolla (muiden ötököiden ohella :)).

 

Kun palasin Suomeen lopettelemaan opinnot, tiesin jo, että en jää Suomeen. Heti valmistuttuani lähdin Brysseliin au pairiksi. Siellä asuin vuoden, jonka jälkeen palasin vuodeksi Suomeen töitä tekemään ja miettimään jatkoa.

 

Vuonna 2002 poikaystäväni, nykyinen mieheni, sai töitä Genevestä, ja muutimme sinne, tarkemmin sanoen Ranskan puolelle pieneen kylään. Tarkoitus oli olla tällä reissulla kolme vuotta, mutta nyt on menossa jo 13. vuosi… Koska tarkoitus oli tosiaan olla vain maksimissaan kolme vuotta ulkomailla ja palata sitten Suomeen, aloitin matkailututkimuksen opinnot Lapin yliopistossa. No, ne ovat edelleen kesken, koska en sinne Suomeen palannut, ja tämä on ainoa asia, jota suuresti ulkomaan vuosissani kadun. Olisi pitänyt käydä opinnot loppuun, matkailu ja etenkin sen kulttuurinen vaikutus ovat kuitenkin suuria kiinnostuksenkohteitani. Lapsetkin syntyivät pian opiskelujen aloittamisen jälkeen, toinen 2004 Ranskassa ja toinen 2006 Sveitsissä eli sekin toki teki opiskelun melko mahdottomaksi. Töitäkin tein, joten aika kiireistä oli elämä silloinkin.

  

Milloin ja miksi muutit nykyiseen asuinmaahasi?

Barcelonaan muutimme Ranskasta 2009 miehen työn perässä. Olin niin onnellinen, kun pääsin tänne asumaan!

 Oliko sinun tarkoitus muuttaa pysyvästi? Miksi jäit asumaan nykyiseen asuinmaahasi?

Olemme täällä nyt semi-pysyvästi. Muutaman vuoden olemme vielä täällä varmasti, sen jälkeinen jatko riippuu työkuvioista. Viihdymme täällä hyvin, mutta elämästä ei koskaan tiedä. Periaatteessa voisimme muuttaa mihin päin maapalloa tahansa, työmahdollisuudet ovat ainoa rajaava seikka. 

 

Jos joku tulisi asuinpaikkakunnallesi 48. tunniksi, mitä heidän kannattaisi tehdä ja kokea?

Barcelonassahan on vaikka mitä nähtävää! Jos on ensimmäistä kertaa käymässä niin pakolliset nähtävyydet lienevät Sagrada Familia, muut Gaudin rakennukset, vanha kaupunki ja ranta. Jalkapallofaneille Camp Nou on varmasti kiinnostava. Barcelona on turistikaupunki, josta löytyy varmasti jokaiselle jotakin ja josta löytyy valtavasti vinkkejä netistä. Lämpimästi suosittelen kaikille reissukohteeksi!

Mitkä ovat kolme parasta ja kolme huonointa asiaa asuinmaastasi? 

Asuinmaasta en oikein osaa sanoa, sillä Barcelona ei ole ihan tyypillistä Espanjaa, olemmehan Kataloniassa. Barcelonassa parhaat asiat ovat mielestäni aurinko ja sää. Täällä myös tapahtuu aina jotain, jatkuvasti on jotain fiestaa, tapahtumaa tai näyttelyä jossain päin meneillään. Isossa kaupungissa tekemistä riittää. Kuitenkin kaikkein paras asia Barcelonassa on mielestäni se, että tässä on lähellä aivan huimaavan kaunis luonto, vuoret ja monenlaista merenrantaa. Päiväretkien teko on erittäin helppoa.

 

Huonointa Barcelonassa tällä hetkellä on talouskriisi. Työtilanne on tosi huono. Kesäisin täällä on myös hieman rasittava elää, kun turistit tukkivat kadut ja helle saa kadut haisemaan pahalle. Kolmas huono puoli, no, ehkä täällä on samat ongelmat kuin missä tahansa isossa kaupungissa: on likaista, on ruuhkia, on meteliä. Minua nuo ei niin haittaa, olen jo tottunut, mutta mielelläni aina viikonlopuiksi poistun kaupungista raittiimpaan ilmaan.

Jos vertaisit asuinmaatasi Suomeen, millä tavalla se on parempi ja millä huonompi kuin Suomi?

Minulla taitaa olla aika epärealistinen kuva Suomesta, koska siitä on aikaa kun siellä olen asunut ja silloinkin lähinnä opiskelijana… Parempaa täällä on ehdottomasti sää, huonompaa täällä on taloustilanne. Huonoa on ehkä myös se, että asiat eivät aina hoidu suunnitellussa aikataulussa, mutta kaltaiselleni perfektionistille tämä on ollut hyvää koulua ja osaan itsekin olla rennompi. En osaa oikein vertailla maita keskenään, enkä haluakaan. Molemmat ovat hyviä maita omalla tavallaan.

  

Käytkö Suomessa usein? Matkusteletko muuten paljon?

Käyn Suomessa vähintään kerran vuodessa, tänä vuonna olen käynyt kahdesti. Käynnit ja Suomessa vietetyt päivät ovat vähentyneet kovasti alkuvuosista, jolloin saatoin olla Suomessa yli kuukaudenkin kerrallaan. Muuten kyllä matkustelemme perheen kanssa aina kun mahdollista, välillä teen myös ihan omia reissuja ilman perhettä. Teemme sekä pikkureissuja lähiympäristöön että pidempiä matkoja. Matkustelu on se ”meidän juttu”, se, mikä rytmittää meidän elämäämme. Tänä vuonna olen käynyt mm. Andaluciassa, Lontoossa, Brysselissä, Andorrassa, Puolassa, Unkarissa, Tsekeissä ja Slovakiassa, ja sitten on näitä pienempiä parin yön tai yhden päivän reissuja.

Aiotko/uskotko palaavasi Suomeen asumaan vielä joskus? Miksi?

Never say never, mutta en usko, että palaamme Suomeen. Tai siis se riippuu töistä. Suunnitelmissa ei ole palata Suomeen, mutta ei sitä koskaan tiedä. 

Minkä ohjeen antaisit ulkomaille muuttavalle ja uudelle ulkosuomalaiselle?

Opiskele paikallista kieltä. Kielikursseilta olen saanut kivoja kavereita ja kielitaidosta on vain hyötyä. Ole oma itsesi, mutta ole avoin uusille tavoille ja ajatuksille. Ulkosuomalaisten lasten äitinä olen halunnut pitää kotimme hyvin suomalaisena ja pitää lasten siteet Suomeen vahvoina. Minusta on tärkeää, että lapset ovat ylpeitä omista juuristaan, puhuvat hyvää suomea ja kokevat olevansa suomalaisia, vaikka eivät siellä ole päivääkään asuneet.

 

 

I gave a little interview in Finnish for the Suklaata ja kahvia blog about living abroad as a Finn, how I ended in Barcelona etc.